Rengasalan työturvallisuus on kehittynyt voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Muutoksen keskiössä on ollut Autonrengasliiton, työntekijäliittojen ja Työturvallisuuskeskuksen yhdessä toteuttama rengasalan oma työturvallisuuskorttikoulutus, joka täyttää 20 vuotta keväällä 2026. Koulutus on auttanut vähentämään vakavia onnettomuuksia ja rakentanut alalle uuden turvallisuuskulttuurin.
Vielä 2000-luvun alussa rengasalan työpaikka oli usein vaarallinen.
”Kuolemaan johtavia tapaturmia sattui vuosittain. Muutkin vakavat onnettomuudet ja tapaturmat olivat lähes tavanomaisia. Se oli inhimillisesti kestämätöntä ja samalla uhkasi myös yritysten toimintaa”, Tommi Soininen kertoo.
Soininen toimii päivätyössään Vianorin turvallisuudesta vastaavana päällikkönä. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on vastannut Autonrengasliiton edustajana rengasturvallisuuskorttikoulutuksesta. Yhdessä työntekijäliitto Teollisuusliiton sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa toteutettava koulutus täyttää 20 vuotta keväällä 2026.
Teollisuusliittoa rengaskorttiryhmässä edustava Kalle Forsman huomauttaa, että kuolemaan johtavat työtapaturmat ovat rengasalalta hävinneet käytännössä kokonaan.
Suurin tekijä on turvallisuuskoulutus. Siitä ei ole epäilystäkään, Forsman sanoo.
Työturvallisuudessa yhdistyvät sekä työnantajan että -tekijän edut. 20 vuotta sitten rengastyöturvallisuuskortti oli Suomen ensimmäinen alakohtainen työturvallisuuskortti.
”Kortti on tärkeä, sillä rengasalalla on omat erityispiirteensä, joissa yleinen turvallisuuskäsitys ei riitä. Aikanaan rengasalalla tehtiin todellista pioneerityötä, ja nykyisin työnantaja- ja tekijäpuoli toteuttavat koulutuksia muillakin aloilla yhdessä”, Forsman jatkaa.
Raskaiden renkaiden riskit hallintaan
Rengasalalla vaarallisimmat työt liittyvät raskaisiin renkaisiin. Soinisen mukaan viimeiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat tilanteissa, joissa paine purkautui räjähdysmäisesti raskaan liikenteen renkaasta.
Nykyisin työohje edellyttää paineistushäkin käyttöä aina, kun rengas mahtuu sinne. Suurempien renkaiden kohdalla on rengas paineistettava kiinni ajoneuvossa tai rengaskoneessa ja huolehdittava turvallisesta sijoittumisesta.
”Onnettomuus johtuu aina jostakin yllättävästä tapahtumasta. Oikeilla työtavoilla ja huolellisella asenteella yllätyksiä voidaan kuitenkin ehkäistä tehokkaasti”, Soininen sanoo.
Asennushalleissa tehtävä työ on koulutuksen ansiosta hyvin hallinnassa, ja onnettomuudet ovat harvinaisia. Siksi katse on kääntynyt yhä enemmän liikkuvaan rengastyöhön.
”Helpot hedelmät on korjattu. Nyt on keskityttävä liikkuvaan rengastyöhön, sillä esimerkiksi hinaustyössä nähdyt onnettomuudet voivat toteutua myös rengastyössä. Moni ajaa suurella nopeudella, vaikka näkee pientareella tehtävän työtä”, Soininen sanoo.
Liikkuvassa työssä suositellaan esimerkiksi törmäysauton käyttöä sekä suojaavaa pysäköintiä huoltotilanteissa.
”Nämä suojaavat asentajaa hyvin ja ovat tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Samalla olen huolissani siitä, että omien asentajiemme lisäksi rengastyötä tien päällä ja yrityksissä tekevät myös esimerkiksi kuljettajat itse, ja turvalliset työtavat olisi opetettava myös heille”, Forsman näkee.
Mielen hyvinvointi osana työturvallisuutta
Viime vuosina koulutuksissa on nostettu entistä vahvemmin esiin myös mielen hyvinvointi.
Psykososiaaliset sairaudet ovat lisääntyneet koko yhteiskunnassa, eikä rengasala ole mitenkään erikoisasemassa, Soininen sanoo.
Soinisen ja Forsmanin mukaan työpaikoilla on tärkeää, että mielenterveyden haasteista voidaan puhua avoimesti ja hakea apua ajoissa.
”Miesvoittoisella alalla psyykkisen hyvinvoinnin eteen on kuitenkin tehtävä lujasti työtä, sillä miehet eivät perinteisesti ole parhaita puhumaan mieltä painavista asioista niiden oikeilla nimillä”, Forsman sanoo.
Ergonomialla ammattitaudeista eroon
Toinen keskeinen teema on ergonomia. Auton renkaiden koko on kasvanut, ja esimerkiksi yleistyvien sähköautojen renkaat vanteineen voivat painaa 20–30 kiloa.
”Erityisesti vaihtosesongissa nostoja ja kiertoja tulee satoja joka päivä”, Soininen sanoo.
Soininen ja Forsman muistuttavat, että turvallisuus ja ergonomia ovat työnantajan ja työntekijän yhteinen asia.
”Työntekijälle on tärkeintä päästä terveenä kotiin ja mielellään eläkkeellekin siinä kunnossa, että voi tehdä haluamiaan asioita. Työnantajan puolestaan kannattaa satsata turvallisuuteen siksi, ettei rengastyöt oikeasti osaavia ammattilaisia ole jonoksi asti ja sairaspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet tulevat todella paljon ennaltaehkäisyä kalliimmaksi.”
Kun mokataan, mokataan turvallisesti
Euromasterin tapa tehdä työturvallisuutta perustuu avoimuuteen, ennakointiin ja työntekijöiden osallistamiseen. Jukka-Pekka Jantusen mukaan turvallisuus ei ole kilpailuetu, vaan koko alan yhteinen perusta.
”Rengastyö on edelleen fyysistä ja raavasta työtä, mutta raavaan työnkin voi tehdä turvallisesti”, Jukka-Pekka Jantunen sanoo.
Jantunen toimii yhdessä Tommi Soinisen kanssa pääkouluttajana Autonrengasliiton työturvallisuuskoulutuksissa. Pitkän uran Työturvallisuuskeskuksessa johtavana asiantuntijana tehnyt Jantunen siirtyi viime talvena Suomen Euromasterin työturvallisuuspäälliköksi. Hänen mukaansa suurilla alan toimijoilla on sekä vastuu että mahdollisuus kehittää koko rengasalan turvallisuuskulttuuria.
” Turvallisuus tulee aina kaikessa ykkösenä. Eurooppalaisessa organisaatiossa tieto kulkee sekä Euroopasta Suomeen että päinvastoin. Jokin asia osataan täällä paremmin, ja jossain toisessa voi sitten olla opittavaa.”
Työturvallisuus Euromasterilla rakentuu kuuteen perusohjeeseen, jotka tunnetaan nimellä Life -saving rules. Viestin voi tiivistää ennakointiin, rehellisyyteen ja avoimuuteen.
Lähtökohta on, että teet vain sellaista työtä, jonka osaat. Jos et osaa, on parempi sanoa se.
Kansainvälinen yhteistyö tukee arjen työtä. Jantunen osallistuu kuukausittain eri maiden työturvallisuuspäälliköiden kokouksiin, joissa käydään läpi vaaratilanteita ja niihin kehitettyjä ratkaisuja.
”Tiedon virta yhtiössä on tosi avointa. Periaate on se, että jos joku maa keksii asian, edellytyksenä on, että se jaetaan muiden kanssa.”
Ajattelutapa on tuttu myös Rengastyöturvallisuuskorttikoulutuksista. Kilpailu asiakkaista ei saa estää avoimuutta turvallisuudessa.
”Työturvallisuus ei ole mikään kilpailuetu. Se on edellytys sillä, että kaikki voivat tehdä työnsä turvallisesti ja että rengasala myös näyttää siltä, että se pitää työntekijöistä huolen.”
Keskeinen osa osaamista on myös Rengastyöturvallisuuskortti, jonka jokainen Euromasterin työntekijä suorittaa.
”Se koskee jokaista uudesta kesäasentajasta toimitusjohtajaan. Riippumatta asemasta alan keskeiset työtavat on hallittava ja ymmärrettävä. Se on turvallisuuden perusedellytys.”
Työturvallisuuskeskuksessa Jantunen tarkasteli vuosien ajan työtapaturmia. Hänen mukaansa suuri osa tapaturmista olisi ollut estettävissä ennakoimalla ja oikeilla työtavoilla.
”Mietin, miksi altistamme itsemme työssä vaaroille. Virheet itsessään eivät ole kiellettyjä, ja kehittymisen kannalta ne ovat joskus jopa välttämättömiä. Mottoni on se, että kun töissä epäonnistutaan, epäonnistutaan sitten turvallisesti.”
Euromasterilla turvallisuustyö näkyy arjessa jatkuvana kouluttamisena. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti sekä asentajille että toimihenkilöille. Työntekijät otetaan mukaan kehittämiseen.
”He tekevät käytännön työtä, joten heillä on paljon arvokasta tietoa. Työnantajan näkökulmasta kyse on myös johtamisen filosofiasta. Kun työntekijät saavat itse kehittää oikeita työtapoja, he myös sitoutuvat noudattamaan niitä paremmin kuin direktio-oikeudella saneltaessa.”
FAKTA:
Rengasalan työturvallisuutta 20 vuotta
- Teollisuusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhdessä toteutettava Rengasturvallisuuskortti on Suomen ensimmäinen toimialakohtainen työturvallisuuskortti. Ensimmäinen korttikoulutus järjestettiin Porissa vuonna 2006.
- Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta myönnetään henkilökohtainen Rengasturvallisuuskortti sekä valtakunnallinen Työturvallisuuskortti, jotka ovat voimassa viisi vuotta. 20 vuoden aikana koulutuksen on saanut noin 3000 henkeä.
- Koulutuksen tavoitteena on parantaa rengastyön työturvallisuutta ja lisätä tietoisuutta alan riskeistä ja vastuista. Koulutuksessa käsitellään muun muassa renkaiden käsittelyyn, vannetöihin ja paineistukseen liittyviä turvallisia työtapoja.
- Suurin osa koulutettavista on rengasalan asentajia. Heidän lisäkseen koulutuksissa käy esimerkiksi automerkkien huollon henkilöstöä sekä ammattioppilaitosten opettajia, jotka puolestaan jakavat tietoa edelleen oppilailleen.
- Viimeisin hengen vaatinut työtapaturma rengasalalla on tapahtunut vuonna 2011.