Renkaiden pinnoitus; malliesimerkki kiertotaloudesta

Ei pelkästään Suomessa, vaan maailmanlaajuisesti on jo vuosia avainkysymyksiä olleet CO2 -määrien pienentäminen, jätteen vähentäminen, raaka-aineiden kestävä käyttö ja ympäristötietoisuus. Näitä tavoitteita yritetään saavuttaa järkevin toimenpitein. Keskustelua käydään lento- ja laivamatkailusta, dieselpolttoaineen roolista sekä mahdollisista ajokieltoalueista. Yhä uudelleen esiin nousevat renkaat ja niiden ympäristövaikutukset.

“Usein, niin, ja valitettavasti usein väärin perusteltuna negatiivisessa asiayhteydessä”, sanoo Jukka Lankolainen, Autonrengasliitto r.y:n pinnoitustyöryhmän ja kansainvälisen renkaanpinnoitusyhdistyksen BIPAVER:in puheenjohtaja.

“Itse asiassa pinnoitetut renkaat ovat malliesimerkki ympäristötietoisuudesta, kiertotaloudesta, materiaalien uudelleenkäytöstä mahdollisimman tehokkaalla tavalla, sekä kustannustehokkuudesta.”, jatkaa Lankolainen.

Jo pitkään on laadukkaita pinnoituksia käytetty hyötyajoneuvojen renkaiden uudelleen käyttöön saattamisessa. Pinnoitetun renkaan materiaalit ja työn laatu vastaavat uusien renkaiden valmistusta. Ajoittain esiin noussut huoli laadusta, kestävyydestä ja turvallisuudesta on selätetty jo kauan sitten. Pinnoitetut renkaat ovat taloudellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto, etenkin verrattuna pinnoituskelvottomiin halparenkaisiin. Lisäetuna pohjoiset talviolosuhteemme tarjoavat pienenä markkinana lisäetuja EV-pinnoituksen (esivulkanoituun pintakumiin perustuvaan) laajan pintavalikoiman ansiosta.

Pinnoitustoiminnan perustana voidaan pitää laadukasta rengasrunkoa. Laadukas uusi rengas voidaan pinnoittaa jopa useita kertoja, jolloin kuljetusyrityksen kokonaiskustannukset rengaselinkaaren aikana pienenevät huomattavasti. Tämän ovat huomanneet kokonaishintatietoiset kuljetusliikkeet kuten myös rengasvalmistajat. Pinnoitetun laaturungon “usean elämän strategia” onkin keskeinen osa kuljetusliikkeiden rengashallintajärjestelmää ja kustannusten optimointia.

Nykyään pinnoitus on luvanvaraista, ja ECE 108/109 tyyppihyväksynnän saaminen vaatii vuosittaista tuotteiden testausta hyväksytyssä testilaboratoriossa. Tämä ns. R54:n mukainen rumputesti vastaa täysin uusien renkaiden testausta, joka suoritetaan maksimikantavuusluokalla ja maksiminopeusluokalla. Tämän lisäksi pinnoituslaitoksella täytyy olla toimiva laatujärjestelmä, jota auditoidaan säännöllisesti.

Myös ympäristövaikutukset verrattuna pinnoituskelvottomiin halparenkaisiin puhuvat puolestaan: Raaka-aineita säästyy kokonaisuudessaan n. 70%. Tämän mahdollistaa rengasrungon pääsääntöisesti kokonainen kierrätyskäyttö. KA-rengas, vannahalkaisijaltaan 22,5” painaa 50-75kg, mistä pinnoitusprosessissa uudistetaan pinnan osalta 12-20kg materiaalia. Myöskin maankäyttö kasvatettavan kumipuun osalta pienenee 29%. Valmistukseen käytetyn energian osalta CO2 päästöt pienenevät 24%. Ilman pienhiukkaset vähenevät 21% ja vedenkäyttö 19%, kuvailee Lankolainen.

Yllämainituista syistä pinnoitetut KA-renkaat esimerkiksi Saksassa saavat 50%:n tuen de-minimis -ohjelmassa, joka on suunnattu maantiekuljetusten ympäristöystävällisyyden kehittämiseen. Joissakin maissa, esim. Ruotsissa kunnallisissa ja valtiollisissa rengastoimituksissa edellytetään pinnoitettujen renkaiden mukana oloa ja alihankkijoilta niiden käyttöä.

Pinnoitettujen renkaiden lukumäärän kasvattaminen julkishallinnon ostopolitiikalla mahdollistaisi taloudellisia säästöjä ja tukisi ympäristötavoitteita. Pinnoittamoiden kapasiteetti Suomessa mahdollistaisi pinnoitusten lukumäärän kaksinkertaistamisen ilman merkittäviä lisäinvestointeja, lukuun ottamatta lisääntyvää työvoiman tarvetta.

Viime vuonna käyttöön otetut EU:n tuontitullit Kiinalaisille halparenkaille pysäyttivät Euroopan laajuisen syöksykierteen pinnoituksessa. Tutkimuksen jälkeen komissio totesi, että markkinoilla dumpataan ja laittomasti subsidoidaan näitä tuotteita, jonka seurauksena tullit tasapainottivat kilpailuasetelmaa. Tämän jälkeen suuri osa tuotannosta on siirtynyt muihin Kaukoidän maihin, lähinnä Thaimaahan ja Indonesiaan.

Siispä pinnoitus onkin kaikkein kustannustehokkain, yksinkertaisin ja järkevin kiertotalouden muoto, tarjoten lisäksi myös kuljetusliikkeille huomattavia säästöjä renkaan kokonaiselinkaaren aikana, päättää Lankolainen.